Ennakoiva, jatkuva huolto, uudistuminen
Työnohjaus
“Kannustan tutkimaan toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita henkilön perustehtävien kautta. Samalla on tärkeää vahvistaa jokaista tunnistamaan itsensä työyhteisön tärkeänä osana.”
Mitä teille kuuluu?
”Minä voin aloittaa”, Liisa ilmoitti.
Kertomuksen edetessä hymy Liisan huulilla antoi olettaa, että hänelle kuului hyvää. ”Saimme tänään yhteisen päätöksen asiaan. Tällä kertaa päätöstä ei tehnyt kukaan yksin, vaan me teimme sen yhdessä. Ennen päätöstä jokainen sai kertoa oman ehdotuksensa kenenkään keskeyttämättä.”
Liisan kertomus palautti mieliin, miten päätöksen tekoa ja siihen liittyvää totuttua menettelytapaa alettiin tietoisesti tehdä näkyväksi. Avoimen tarkastelun avulla sitä lähdettiin yhdessä muuttamaan kaikkia työyhteisönjäseniä huomioivammaksi.
Työvälineenä oli toiminnallinen kehäharjoitus, jonka avulla nykytila tehtiin näkyväksi. Tämän jälkeen tehtiin tietoista työskentelyä yhdessä siitä, miten päätöksentekoprosessia tulee edistää toimivammaksi ja yhteisönjäsenet tasavertaisemmin huomioivaksi.
Toiminnallisessa harjoituksessa työnohjausryhmä jaettiin kahteen ryhmään: aktiiviryhmä keskusteli kymmenen minuuttia työyhteisön päätöksenteosta. Toinen ryhmä, reflektioryhmä, havainnoi ja kuunteli keskustelua.
Liisa kertoo, miten hänen oli vaikeaa ja toisaalta vapauttavaa aloittaa aktiiviryhmässä kertomaan, miten työyhteisössä yhden henkilön esittäessä mielipiteensä yhteisistä asioista muutama henkilö tukee häntä muiden esityksiä kuulematta. Usein tämän tapahtuessa asia myös saatettiin päätökseen. Tällä henkilöllä ei ollut asemansa puitteissa sen enempää valtaa kuin muilla työyhteisön jäsenillä. Liisa jatkaa, miten helpottavaa oli kuulla, että vastaavanlaisia kokemuksia oli myös useilla muilla työyhteisönjäsenillä. Näin tunsivat jopa monet niistä, jotka olivat toistamiseen tukeneet kyseistä henkilöä muita kuulematta.
Reflektioryhmä keskusteli kymmenen minuuttia keskustelusta nousseista havainnoistaan, sekä ajatus- että tunnetasolla. Juha oli reflektioryhmässä ja alkoi kertomaan omista havainnoistaan. Kuunnellessa ryhmän havaintoja, hän tunnisti sydämensä lyöntien kumisevan hänen korvissaan. Kädet tekivät hienovaraista liikehdintää ja pitkä syvä huokaisu tuli hänen omilta huuliltaan.
Lopuksi ryhmä keskusteli vapautuneesti ja pohti yhdessä toimivia ratkaisuja päätöksenteon tasavertaistammiseksi. Keskustelussa ei etsitä syyllisiä. Tärkeää on tunnistaa yhteisön valtasuhteet, jotka tunnistamattomina aiheuttavat pahimmillaan muiden yhteisönjäsenten passivoitumisen yhteisiä asioita kohtaan.
koko palvelulupaus, palveluiden tuottamisen arvot ja hinnat
Työyhteisössä jokaisella on vähintään kaksi perustehtävää: ammatillinen- ja työyhteisön jäsenen perustehtävä. Tutkivassa työskentelyssä, aktiivisen kuuntelun ja keskustelun lisäksi, yhdistetään sopivasti myös toiminnallisia menetelmiä. Menetelmät valitaan siten, että ohjattavan on mahdollista ottaa ne konkreettisesti hyötykäyttöön omassa työssään. Niin palvelusta hyötyy sekä yksilö että yhteisö ja heidän palvelun kohteensa. Hyötyketjutus on parhaimmillaan tärkeää tietoista toimintaa.
Työnohjauksen keskiössä on aina perustehtävän tutkiminen ja kirkastaminen. Mikä ja millainen tahansa esille tuleva seikka viedään perustehtävään ja tutkitaan sen kautta.
Työnohjauksessa ohjaajan tulee olla riittävän etäällä ja ulkopuolinen ohjattavista (vrt. coaching , joka toimii läheisyysperiaatteella). Etäisyys antaa tilaa toimia ja nähdä asiat ja ilmiöt ulkopuolisen silmin. Työnohjauksessa on luontevaa kysyä niin sanottuja “tyhmiä kysymyksiä”. Itsestään selvyyksiä tai käytäntöjä, jotka sitovat ohjaajan havainnointia, ei ole olemassa.
Työnohjaukseen kuuluu myös kriisityönohjausta. Työnohjauksessa kriisityönohjausta käytetään apuna ja tukena keventämään työssä esiintyvää, tai siitä johtuvaa, haitallista kuormittumista. Kriisityönohjaus voidaan liittää haitallisesti kuormittavan tilanteen purkuun, jälkikäsittelyyn ja työyhteisösovitteluun.
Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus ei ole terapiaa
ohjaus voi samanaikaisesti kohdistua joko yksilöön, ryhmään tai yhteisöön
työn ja sen olosuhteiden tutkimista, arviointia ja kehittämistä
toteutuu vuorovaikutteisesti ja toiminnallisia menetelmiä käyttäen
roolien jäsentämistä, yhteisön ja toiminnan perustehtävästä nousevien kysymysten, ajatusten, näkökulmien, kokemusten ja tunnetilojen tutkimista
tavoitteellista mutta joustavaa. Tavoite voi muuttua tai tarkentua ohjauksen aikana
johtamisen tukemista
reflektointia, joka pitää sisällään ihmettelyä, jäsentelyä, ennakointia, kokeilua ja arviointia
“Työnohjauksessa on luontevaa kysyä niin sanottuja “tyhmiä kysymyksiä”. Itsestään selvyyksiä tai käytäntöjä, jotka sitovat ohjaajan havainnointia, ei ole olemassa.”
Sopiiko työnohjaus minulle ja miten se eroaa muista ohjausmenetelmistä?
Työnohjauksen ja coachingin suurin ero on, miten ja mihin voimavarat suunnataan? Työnohjauksessa ne suunnataan ratkaisujen löytymiseen ja coachingissa tavoitteiden saavuttamiseen. Molemmissa menetelmissä vahvistetaan sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä voimavaroja. Työnohjaus sopii sinulle tai teille, kun olet / olette kiinnostuneita ja halukkaita edistämään omaa ja työyhteisönne kokonaishyvinvointia. Työnohjaus auttaa tekemään perustehtävän paremmin, sujuvammin ja mukavammin. Se jäsentää ja selkeyttää myös toimintatapoja ja -menetelmiä. Työnohjaus on sopiva menetelmä, kun olet valmis ja haluat tulla tietoisemmaksi itsestäsi, ajatuksistasi ja käytöksestäsi osana työtehtäväsi toteuttamista.
